Rikosoikeuden juristin työ

Rikosoikeus on mielenkiintoinen erikoistumisala – joskaan ei välttämättä se kaikista helpoin. TV-sarjoista saattaa saada liiankin hohdokkaan kuvan alasta, ja monelta saattaakin unohtua, että myös rikosoikeuden juristin työ sisältää runsaan määrän kenties ei niin kovin hohdokasta ”paperityötä”.
Mikä sitten saa ihmisen hakeutumaan tälle vaativalle alalle? Tähän ei ole olemassa yksiselitteistä vastausta – siinä missä joku haluaa kenties puolustaa oikeudenmukaisuutta sekä auttaa hätään joutuneita ihmisiä, jollekin toiselle taas alan palkkaus on kenties suurin motiivi hakeutua alalle. Joku toinen saattaa puolestaan kokea, että rikosoikeus on erittäin kiehtovaa ja tämä alan kiehtovuus voi olla se suurin syy opiskella alaa. Lainkuuliaiselle kansalaiselle saattaa olla erityisen mielenkiintoista sukeltaa rikosten maailmaan niiden ratkaisijan roolissa – vaikka rikosten tekemisen ajatteleminen olisikin omalta osalta täysin poissuljettu ajatus, voi rikollisuus silti ilmiönä kiinnostaa suurestikin. On mielenkiintoista esimerkiksi tietää, mitä liikkuu rikollisen päässä ja mikä saa hänet tekemään rikoksia.

Käytännön työ

Rikosoikeudessa toimiva juristi ratkoo tavallisten ihmisten rikosoikeudellisia asioita sekä muita asioita. Yleensä joko poliisi tai mahdollinen asiakas ottaa yhteyttä juristiin. Jos poliisi ottaa yhteyttä, hän kertoo lyhyesti, mistä on kyse – kenestä on kyse ja mistä kyseistä henkilöä epäillään. Asiakkaan ottaessa itse yhteyttä juristiin, tiedustelee juristi yleensä alustavasti jo ensimmäisen puhelinkeskustelun aikana sitä mistä asiassa on kyse. Samalla juristin tulee varmistaa, ettei hän ole esteellinen hoitamaan kyseistä juttua. Juristi ei voi ottaa esimerkiksi juttua, jossa hänen nykyinen asiakkaansa olisi uuden asiakkaan vastapuoli. Ensimmäisen puhelinkeskustelun jälkeen sovitaan yleensä yhteinen palaveri asiakkaan ja asianajajan välille.
Usein juristi ottaa jo ennen palaverin ajankohtaa selvää asiakkaan ongelman liittyvästä lainsäädännöstä, ellei kyseisen aiheen aihepiiri ole juristille jo ennestään tuttu. Varsinaisessa palaverissa juristi keskustelee asiakkaansa kanssa asiakkaan ongelmasta sekä tilanteesta. Palaverin aikana pyritään tekemään arvio siitä, miten asiassa kannattaisi lähteä etenemään. Samalla pyritään sopimaan myös siitä, miten asiaa lähdetään hoitamaan ja miten siinä edetään. Kun palaveri on ohi, on juristilla yleensä vuorossa erilaisia ”paperitöitä”, jotka saattavat liittyä esimerkiksi erilaisten kirjelmien, kuten haastehakemuksen tai vastapuolelle osoitetun kirjeen, kirjoittamista. Palaverin jälkeen saattaa seurata myös erilaisia sovintoneuvotteluita ja toisinaan myös oikeudenkäynti.

Jos poliisi on ottanut yhteyttä juristiin, lähtee juristi yleensä suoraan käymään joko poliisilaitoksella tai putkalla. Poliisin soitto kun yleensä tarkoittaa sitä, että rikoksesta epäilty tarvitsee avustajan joko kuulusteluja tai vangitsemisoikeudenkäyntiä varten. Molemmissa tapauksissa on usein kiire. Tällaisessa tapauksessa juristi tavallisesti keskustelee päämiehen kanssa paikan päällä ensin lyhyesti kahden kesken. Tämän jälkeen on aika aloittaa varsinaiset kuulustelut. Kuulustelussa juristin tehtävänä on alussa ainoastaan seurata vierestä, kun poliisi kuulustelee päämiestä. Vain erittäin harvoin juristin täytyy puuttua tähän kuulusteluun. Kuulustelun loppuvaiheessa juristi voi esittää omia kysymyksiään päämiehelleen. Nämä riippuvat tietysti siitä, mitä päämieheltä on jo ehditty kysyä ja miten hän on kysymyksiin vastannut. Juristin tehtävänä on myös tarkistaa poliisin kirjaaman esitutkintapöytäkirjan oikeellisuus. On erittäin tärkeää, että päämiehen kertomus on kirjattu esitutkintapöytäkirjaan juuri oikealla tavalla, koska syyttäjä saa luettavakseen juuri esitutkintakertomuksen. Asiakkaan sanomia asioita ei saa vääristellä esitutkintapöytäkirjassa eikä esitutkintapöytäkirjaa saa kirjoittaa tavalla, joka voisi aiheuttaa väärinymmärryksiä. Toisinaan kuulusteluja on useita.
Oikeudenkäynnin aikana juristin tulee kertoa käsiteltävänä olevaan asiaan oman päämiehensä kanta. Hänen tehtävänsä on myös pyrkiä saamaan tuomioistuin vakuuttuneeksi hänen päämiehensä esittämän kannan oikeellisuudesta. Lisäksi hänen tulee esittää kommentteja todisteista sekä suorittaa pääkuulustelu päämiehensä ja todistajiensa osalta.