Meistä

Moni kunnianhimoinen nuori haaveilee lakimiehen tai -naisen ammatista. Miten tähän ammattiin sitten voi opiskella ja millaisia vaatimuksia tämä työ pitää sisällään? Millaista on lakimiehen tai -naisen elämä ja työ käytännössä? Näillä sivuilla perehdymme tähän aiheeseen eli jos oikeustieteellisen opinnot kiinnostavat sinua tai jos haaveissasi siintää asianajajan ammatti, kannattaa jatkaa lukemista eteenpäin.

Opinnot

Millainen opintopolku sitten pitäisi valita, jos mielii lakimieheksi tai -naiseksi? Lukion jälkeen kannattaa pyrkiä oikeustieteelliseen. Näiden opintojen aikana perehdytään Suomen oikeusjärjestelmään sekä Eu:n oikeusjärjestelmään. Opinnot sisältävät myös julkisoikeudellisiin oikeudenaloihin sekä yksityisoikeudellisiin oikeudenaloihin tutustumista. Samoin ne sisältävät oikeuteen liittyviä yleistieteitä.

Työ

Missä sitten oikeustieteellisen suorittanut voi työskennellä valmistumisensa jälkeen? Oikeustieteellisen suorittanut voi työskennellä esimerkiksi oikeuslaitoksessa, julkishallinnossa, asianajotoiminnan parissa tai elinkeinoelämän palveluksessa. Asianajajan lisäksi oikeustieteilijä voi työskennellä esimerkiksi tuomarina tai syyttäjänä. Moni oikeustieteilijä on työllistynyt myös kunnan tai valtion virkaan. Eri hallinnonalat tarjoavat myös runsaasti työpaikkoja oikeustieteilijöille.

Moni juristi töskentelee yrityksissä sekä erilaisissa teollisuuslaitoksissa. He voivat työskennellä tällaisissa instansseissa esimerkiksi asiantuntijoina yritysjuridiikan osa-alueella. Moni oikeustieteellisestä valmistunut perustaa oman asianajotoimiston. Oikeustietelijä voi toimia myös esimerkiksi henkikirjoittajana, nimismiehenä, verojohtajana tai kaupunginvoutina. Myös tällä alalla moni toimii kansainvälisellä kentällä – tehden työtä, joka vaatii kansainvälistä osaamista.

Jos suoritat oikeusnotaarin alemman korkeakoulututkinnon, voit työskennellä vaikkapa poliisin palveluksessa tai oikeusaputoimistossa. Myös monet muut viranomaiset tarvitsevat oikeusnotaarin palveluksia. Oikeusnotaareja työskentelee myös esimerkiksi vakuutusyhtiöissä, järjestöissä, pankeissa, asianajajatoimistoissa sekä lakiasiaintoimistoissa. Edellä mainituissa työpaikoissa he voivat toimia sekä hallinto- että asiantuntijatehtävissä.

Jos olet suorittanut oikeustieteen maisterin tutkinnon, voit auskultoida. Tämä tarkoittaa sitä, että voit suorittaa harjoittelun tuomioistuimessa ja saada itsellesi arvonimen ”varatuomari”. Suuri osa asianajajista sekä syyttäjistä on varatuomareita. Tuomareista varatuomareita ovat melkein kaikki.

Kuka voi hakea opiskelemaan?

Kuka sitten voi hakea yliopistoon opiskelemaan oikeustieteellistä? Ensinnäkin sinulla tulee olla suoritettuna joko ylioppilastutkinto, IB, EB, RP, minimissään kolme vuotta kestänyt ammatillinen perustutkinto tai tätä vastaavat aikaisemmin suoritetut opinnot, ammatillinen perustutkinto näyttötutkintona, ammattitutkinto näyttötutkintona, erikoisammattitutkinto näyttötutkintona tai sellainen ulkomailla hankittu koulutus, joka kyseisessä maassa tarjoaa sinulle kelpoisuuden hakea opiskelemaan vastaavanlaisiin korkeakouluopintoihin. Myös tutkinto, joka on suoritettu aikaisemmassa vaiheessa ja joka vastaa näyttötutkintona hankittua ammatillista perustutkintoa, ammattitutkintoa tai erikoisammattitutkintoa, oikeuttaa hakemaan opiskelemaan yliopistoon. Toisaalta yliopisto-opiskelijaksi voidaan valita myös sellainen hakija, jolla on tällaiseen opiskeluun yliopiston toteamat riittävät valmiudet sekä tiedot.
Kuinka kauan koulutus sitten kestää? Pääsääntöisesti maisterin koulutus kestää oikeustieteellisessä kaksi vuotta. Maisterikoulutus katsotaan ylemmäksi korkeakoulututkinnoksi. Jotta voisit hakea maisterikoulutukseen suoraan, tulee sinulla olla suoritettuna soveltuva alempi korkeakoulututkinto. Voit hakea yhteishaussa tai erillishauissa. Hakukelpoisuusvaatimukset sekä hakuohjeet kannattaa aina tarkistaa siitä oppilaitoksesta, johon olet hakemassa.
Miten sitten hakutilanteessa ylioppilastutkinnon aineista annetaan pisteitä? Tämä vaihtelee sekä koulutuksittain että yliopistoittain, joten asia kannattaa tarkistaa tarvittaessa juuri siitä oppilaitoksesta, johon olet hakemassa. Tavallisesti ylioppilastutkinnosta saamasi pisteet antavat sinulle ainoastaan valintaan vaikuttavat alkupisteet. Näihin alkupisteisiin lisätään sitten ne pisteet, jotka saat valintakokeesta. Jos olet suorittanut ylioppilastutkinnon ulkomailla, voidaan hakemukseesi soveltaa opetusministeriön tällaisia tilanteita varten antamia suosituksia. Pisteytyskäytännöt voivat kuitenkin tästäkin huolimatta olla erilaiset eri yliopistoissa ja eri koulutusohjelmissa. Kannattaakin tarvittaessa kysyä lisätietoja juuri siitä yliopistosta, johon olet hakemassa.
Jos opiskelupaikan ovet eivät ensimmäisellä hakukerralla aukenisikaan, älä luovuta, vaan yritä kysellä vielä peruutuspaikkoja. Jos et tänä vuonna pääsisikään aloittamaan opintoja, harkitse opiskelevasi esimerkiksi avoimessa yliopistossa – tällaisista opinnoista voi olla hyötyä hakiessasi seuraavassa haussa uudelleen. Muista, että oikeustieteellinen on suosittu opinahjo, eivätkä läheskään kaikki halukkaat pääse sisään ensimmäisellä kerralla – monesti toinen tai kolmas hakukerta toden sanoo!

Haluamme lopuksi kiittää sponsoriamme Ilmaistapelirahaa24.com ja Suomennetticasinot.com saamastamme tuesta